Tänäkin vuonna monen organisaation, niin yksityisen kuin julkisen sektorin, johtoporras kokoontuu jokakeväiseen, usein syksyyn asti jatkuvaan riittiin. Erilaisissa kabineteissa ja luovuutta edistävissä kongressikeskuksissa kirkastetaan tai linjataan uudestaan organisaation strategiaa, tulevia painopisteitä ja kärkihankkeita. Kuka päättää tuplata liikevaihtonsa kansainvälistymällä, kuka siirtyä tuotantolähtöisestä organisaatiosta asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja tarjoavaksi toimijaksi, joka integroituu saumattomaksi osaksi asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja. Tai muuttua jäykästä ja moniportaisesta organisaatiosta ketteräksi, ympäristönsä hiljaisiin signaaleihin rivakasti tarttuvaksi toimijaksi, joka muuttaa ne hetkessä uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja kassavirraksi.

Kun päämäärä on selvä, tarvitaan enää roadmap action pointeineen ja business planeineen, sisäistä viestintää ja homma on tekemistä vaille valmis. Tekeminenhän siitä alkaakin, joskin ei aina toivotun mukaisin tuloksin. Yksi syy tähän lienee se, että kuvattaessa uusia liiketoimintakonsepteja, tavoitetiloja ja toimintamalleja, käytetään kovin vähän aikaa siihen, minkälaisia uusia osaamisia niiden toteuttaminen vaatii. Keneltä se vaatii osaamista, milloin ja miten osaamista tullaan mahdollisesti kehittämään. Tästä ei aina ole sitä road mappia. Yritetään hypätä tulevaisuuteen sillä osaamisella, joka mahdollistaa tämän päivän tulokset. Tilanne on samanlainen, kuin kuntohölkkääjä lähtisi voittamaan New Yorkin maratonia miettimättä, miten hänen pitäisi kehittää itseään, jotta tämä olisi mahdollista. Pelkkä päätös kovempaa juoksemisesta ja sen yrittäminen nykykunnolla ei vaan yksinkertaisesti riitä.

Erilaisissa palavereissa puhutaan paljon myös siitä, kuinka suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä tullaan käymään yhä kovenevaa kilpailua osaajista niin toimialojen sisällä kuin niiden välilläkin. Taloustutkimuksen internet-paneelin 2/2012 mukaan noin 80 % vastaajista näki työnantajien tarjoamien koulutusmahdollisuuksien vaikuttavan merkittävästi yrityksen työnantajakuvaan. Kuitenkin tästä samasta vastaajajoukosta vain noin 40 % koki, että yrityksissä työntekijöiden koulutusmahdollisuudet on otettu hyvin huomioon. Organisaatioille tämä on selvästi mahdollisuus erottua. Positiivisesti.

Tässä Amicasessa puhutaan osaamisen johtamisesta osana liiketoiminnan kehittämistä. Miten sinun organisaatiosi kehittää liiketoimintaansa?

Kirjoittaja Ari Seppänen toimii yrityspalvelujohtajana Amiedussa.