Oma ensikosketukseni monikulttuurisuuteen juontaa 70-luvulle, jolloin pikkupoikana ihailin värillisen koripallojonglööri Norwoodin donkkaustaitoja syntymäkaupunkini hikisessä koripallopyhätössä. Mr Norwood oli ensimmäinen värillinen sen ajan kaupunkikuvassani. Valmentaja kuulemma haki Amerikan koripallovelhon omalla Ladalla Seutulasta läpi lokakuisen räntäsateen. Voin kuvitella matkalla käydyn kotoutumiskeskustelun – Finland, basket ball. Hyvin mies kotoutui, sillä 30 vuotta myöhemmin hänen poikansa heitti kolmen pisteen heittoja samaisen pikkukaupungin seurassa. Opiskeluvuosien aikana istuin englannin kielen opintoryhmässä erään sikhin kanssa. Keskittymiseni harhautui lauserakenteista hänen komeaan kripaan, yksiteräiseen tikariin. Opinnot etenivät keskittymiskyvystäni huolimatta. Yhtä kaikki – koripallojoukkue ja opiskelijaryhmä työskentelivät kohti yhteistä tavoitetta, sen kummemmin monikulttuurisuutta pohtimatta.

Nuorimmaiseni päiväkodissa lapset puhuvat ainakin eestiä, suomea, ruotsia, somalia, japania ja savoa – tai he ketkä osaavat vielä puhua. Vuosien varrella olen opiskellut ja tehnyt töitä monien eri kulttuuritaustoista tulleiden ystävien kanssa. Joskus on vienyt enemmän aikaa löytää yhteinen sävel tekemiseen, mutta se on aina löytynyt. Useimmiten yhteistä tekemistä ovat hidastaneet kunkin, myös itsenikin, omat ennakkoluulot ja aikaisemmat kokemukset. Peiliin katsomalla asia on useimmiten ratkennut.

Haluan siirtää keskustelua monikulttuurisuudesta kohti moniäänisyyttä, monivoimaisuutta (diversity). Ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen ja huomata työelämän entistä nopeammat muutokset. Monikulttuurisuus on sulautunut elämäämme ja se on yksi moniäänisyyden sävy myös työelämässä. Työelämän pelikentällä meitä on samassa joukkueessa eri sukupolvia, uskontoja ja muita maailmankatsomuksia entistä enemmän – yksinkertaistettuna ihmisiä, joilla on erilaiset tarinat taustallaan. Jokaisen panos tarvitaan työelämässä. Onko sinun työpaikkasi valmis moniäänisyyteen? Oletko itse valmis istumaan samassa huoneessa täysin eri lähtökohdista tulleen työkaverin kanssa? Miten kohtaat johtoryhmän uuden jäsenen, joka ei katsokaan tv:stä puoli yhdeksän uutisia tai samaa suosikkisarjaasi? Osaatko johtaa tai olla johdettavana täysin eri lähtökohdista tulleen henkilön kanssa?

Oma kotoutumiseni moniääniseen työyhteisöön jatkuu. Se etenee päivä kerrallaan. Tarvitsen siinä jokaisen tukea, samalla lupaan sitä myös antaa. Lapsuudenajan koripallopyhättöni on vaihtunut työyhteisöön, jossa pelataan samalla kentällä, eri tarinoiden voimalla.

Kirjoittaja Keijo Honkonen työskentelee toimialajohtajana Amiedun henkilöstövalmennuksen osaamiskeskuksessa.

Kuva: Juri Puhakka