Osaamistavoitteet tämän päivän opetussuunnitelmassa vaativat syvää osaamista osoittavaa oppimista. Myös työelämä odottaa, että valmistuvilla opiskelijoilla on korkeamman tason ajattelu- ja osaamistaitoja. Mutta miten opettamisesta ja oppimisprosessien suunnittelusta saa entistä tuloksekkaampaa eli syväsuuntautuneempaa?

Amiedussa 14.-15.11. järjestetyillä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä kuultiin HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori, FT Sanna Ruhalahden tutkimusesitys syväsuuntautuneesta oppimisesta.

Väitöskirjatutkimuksessa syntyneen DDD (Dialogical, Digital and Deep learning activities) kehitetyn pedagogisen mallin tavoitteena on tukea syväoppimiseen suuntaavaa opetus- ja ohjaustoimintaa. Mallin käyttöönotto tarkoittaa käytännössä entistä tietoisempaa työskentelyä opiskelijan lähikehityksen eri tasoilla.

Ruhalahden mukaan syväoppiminen tarkoittaa korkeamman ajattelutaitojen saavuttamisen näkökulmasta sitä, että opiskelijoilla on taitoa analysoida, tulkita, tutkia, vertailla, arvioida, rankentaa ja luoda uutta tietoa yhdessä opiskelijayhteisöissä.

Internet ja digiaika mahdollistavat sen, että pystymme siirtämään tietoa paikasta toiseen copy-paste-toiminnolla. Mutta jos vain kopioimme Googlesta ja teemme pieniä muutoksia, syväoppimisen elementtejä ei tapahdu ja silloin puhumme pintaoppimisesta.

Osaamistavoitteet tämän päivän opetussuunnitelmassa vaativat nimenomaan syvää osaamista osoittavaa oppimista.

Meidän täytyy valmistaa opiskelijoita syväoppimisen taitoihin. Työelämä odottaa, että valmistuvilla opiskelijoilla on korkeamman tason ajattelua ja osaamista osoittavia taitoja. Eivät työnantajat halua porukkaa, jotka osaavat vain kopioida asioita mallista ja siirtää seuraavaan paikkaan.

Kuusi konkreettista työkalua

Kun tavoitellaan syvää osaamista tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, niin katse pitää kiinnittää oppimisprosessien suunnitteluun. Ruhalahti on kehittänyt syväoppimista edistääkseen kuusi suunnitteluperiaatetta. Ne ovat konkreettisia työkaluja opettajille, jotta he voivat jäsentää omaa opetusta kohti syväoppimisen osaamistavoitteita.

  1. Dialogiosaaminen
    Opiskelijayhteisö valmennetaan dialogisin menetelmin kohti tuloksellista, yhteisöllistä oppimista ja dialogista tiedonrakentamista. Kun ryhmä tulee tietoisemmaksi dialogitaidoista, sitoutuminen yhdessä tekemiseen avartuu ja yhdessä oppimiseen paranee.

2. Autenttiset lähtökohdat
Oppiminen ja oppimisprosessi perustetaan ryhmän sen hetkiseen osaamistasoon. Osaamistavoitteiden avaaminen avoimin kysymyksin yksin ja oppijayhteisöissä. Näistä muodostetaan oppimiselle teemoja ja kysymykset jaotellaan niiden alle. Opettajan tehtävänä on ohjata syväoppimiseen suuntautuviin kysymyksiin.

3. Itseopiskelu
Oppimisprosessin alkuun, keski- ja loppuvaiheeseen sijoitetaan itseopiskelun ja sisäistämisen vaiheita, jotta opettaja on tietoinen, minkälaista osaamista kullakin yksilöllä on. Alussa tavoitteena on tutustua opintojakson teemoihin ja lopussa keskittyä enemmän opitun reflektointiin.

4. Ohjaus
Opettajan merkitys ohjaajana, oppimisen fasilitaattorina, dialogisen tiedon rakentamisen tukena on todella tärkeää. Dialogista tiedonrakentamista tukevaa ohjausta suunnitellaan oppimisprosessin eri vaiheisiin tiedostaen oppimisen mahdolliset pulmakohdat.

5. Digiympäristö
Opiskelija valitsee itse itselleen mieluisat ja merkitykselliset digitaaliset ympäristöt tukemaan yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. Ne voivat olla kokoelma erilaisia ympäristöjä ja vaihdella ryhmäkohtaisesti. Tavoitteena on tukea jatkuvan oppimisen mallia ja henkilökohtaiset oppimisympäristöt -ajattelua.

6. Arviointi
Koko oppimisprosessin ajan jatkuva reflektoiva ja dialoginen arviointi tukee yksilön kehittymistä osana oppijayhteisöä. Lisäksi oppimisprosessin lopussa hyödynnetään syväoppimisen arvioinnin viitekehystä.

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja vaatimukset muuttuvat koko ajan. Täytyy pitää katse horisontissa, kuinka maailma ympärillä muuttuu ja miten se muuttaa ammatillista koulutusta ja opetusta. Ruhalahti heittää ison pallon ammatillisille opettajille:

Miten me annamme valmistuville opiskelijoille muutosagenttivalmiuksia, että heillä on kyky ja taito selviytyä työelämän murroksesta positiivisella mielellä. Miten me vastaamme ammatillisen koulutuksen toimijoina tähän haasteeseen? Itsekin pitkän uran ammatillisena opettajana tehneenä arvostan korkealle sitä työtä, mitä tehdään erilaisissa ympäristöissä ja oppilaitoksissa.

Lehtori, FT Sanna Ruhalahti työskennellyt HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajankouluttajana vuodesta 2006 ja tätä ennen ammatillisena opettajana sekä kansainvälisyysvastaavana Porin ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Hänen osaamisalueinaan ovat opetuksen ja oppimisen digitalisaatio sekä erityisesti dialogiosaamisen kehittäminen syväsuuntautuneen oppimisen tukena niin kansallisessa kuin kansainvälisessä koulutuskentässä.

Teksti: Kaisa Mikkonen
Kuva: Amanda Aho

Amiedu ja AEL yhdistyvät 1.1.2020 Taitotaloksi. Tämä Amicase-artikkeli julkaistiin Amiedun nimissä ennen yhdistymistä.