Suomi on lukutaidon kärkimaita kansainvälisessä vertailussa, mutta silti joka kymmenennellä suomalaisella on haasteita lukemisessa, ja karkeasti joka kolmas kokee tietotekniikan vaikeaksi tai ei osaa hyödyntää sitä. Digitalisoituva maailma edellyttää kuitenkin yhä enemmän erilaisia taitoja. Sähköinen asiointi lisääntyy, opiskelu ja työnteko sekä osittain myös sosiaaliset suhteet siirtyvät koko ajan vahvemmin verkkoon. 

Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran käynnistämän Kansalaisen perustaidot -hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisten perustaitojen opettamista ja oppimista ja edistää sitä kautta aikuisten pärjäämistä työelämässä ja kansalaisena.

Suomessa ei ole ollut mallia, joka yhdistäisi luku-, numero- ja digitaidot samaan oppijalähtöiseen malliin, jossa oppiminen tapahtuu arkisen elämän ehdoilla, hankkeen projektipäällikkö Kaisa Välivehmas Opintokeskus Siviksestä taustoittaa.

Kansalaisen perustaidot -hankkeessa on kehitetty oppijakeskeinen Kaikkien-malli aikuisten perustaitojen opetukseen sekä vahvistamaan aikuisten kykyä toimia aktiivisesti osana yhteiskuntaa ja työelämää. Malli skaalautuu arkisiin tilanteisiin, ovat ne sitten vaikkapa pankkiasiointi, työnhaku tai liiketoiminnan kehittäminen.

Kaikkien-mallin taustalla on Iso-Britanniassa luotu ja tutkimukseen perustuva Citizens’ Curriculum -malli, jota on jatkokehitetty suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvaksi.

Suomeen lokalisoitua mallia pilotoitiin 45 päivän mittaisilla koulutuskokeiluilla Espoossa, Savonlinnassa ja Turussa. Samalla mallinnettiin perustaitojen opettamisessa tarvittavaa verkostomaista koulutusyhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten ja kuntien välillä.

Välivehmaksen mukaan piloteista saatiin paljon arvokasta ja positiivista palautetta.

Pilottivaiheessa oli mukana niin yrittäjiä, oppijoita kuin maahanmuuttajataustaisia äitejä. Saimme heiltä aitoja käyttäjäkokemuksia ja mielipiteitä, joiden avulla mallia päästiin jatkokehittämään.

Kaikkien-malli syntyi palvelumuotoilun avulla

Lopullinen aikuisten perustaitojen tunnistamisen, tunnustamisen ja oppimisen sekä opettamisen malli syntyi palvelumuotoilun prosesseja hyödyntämällä. Uutta Kaikkien-mallia työstettiin Taitotalon palvelumuotoilijoiden, Kimmo Viitasen ja Mikko Gerdtin johdolla neljässä työpajassa. Mukana oli projektiryhmän lisäksi pilotissa olleita kouluttajia, oppijoita sekä TE-toimisto yhteistyökumppanina.

Ensimmäisessä työpajassa kävimme läpi malliin liittyvät tavoitteet, suunnitteluajurit ja piloteista kerättyä aineistoa. Toisessa työpajassa haastateltiin osallistujia ja kouluttajia ja kolmannessa haastattelut jalostettiin käyttäjien paremman ymmärryksen rakentamiseksi. Viimeisessä työpajassa aineiston pohjalta luotiin mallin strateginen ja operationaalinen taso, joka vastaa kysymyksiin mitä, miksi ja miten, Mikko Gerdt kertoo.

Kaisa Välivehmaksen mukaan palvelumuotoilu oli mallin lopullisen konseptoinnin kannalta oleellista.

Palvelumuotoiluprosessin avulla saimme kirkastettua Kaikkien-mallin ydinajatuksen. Meillä oli piloteista paljon käytännön dokumentteja, joiden puristaminen yhteen malliin vaati ehdottomasti ulkopuolisen asiantuntijan.

Vuoden 2020 alussa alkaa kouluttajien koulutus ja sen jälkeen Kaikkien-mallia levitetään aikuisten työelämä-, koulutus- ja perustaitojen edistämisen parissa toimiville organisaatioille.

Mallin täytyy olla riittävän skaalautuva eri kohderyhmille ja sopia erilaisiin tilanteisiin, terveyden edistämisestä talouden hallintaan.

 Kaikkien-malli pähkinänkuoressa

1. Oppijakeskeisyys

Koulutusmalli on oppijakeskeinen ja haastaa opettajan vertaistukijan rooliin. Ryhmä kootaan laajemman arkisen teeman alle, joka voi olla mitä vain terveydestä taloudenhoitoon ja urasuunnitteluun.

2. Paikallisuus

Oppimiskanavat, -tavat ja -ympäristö ovat paikallisia ja ne joustavat. Etänä, yksin, pareittain, ryhmässä, verkossa, videolla, luonnossa, kirjastossa, somessa – kaikki käy. Opettajan tehtävänä on koordinoida kanavia, tapoja ja mahdollistaa sopivin ympäristö oppimiselle.

3. Perustaitojen kehittyminen osana arjen parantamista

Kaikkien-malli kehittää kovia perustaitoja pehmeällä menetelmällä. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisten arjessa tarvitsemia perustaitoja: lukutaitoa, numerohallintaa ja digiosaamista. Lukeminen lähtee kirjaimista ja ulottuu medialukutaitoon asti. Laskutaitoa tarvitaan kauppaostoksilla ja liiketoiminnan kannattavuusmäärittelyssä. Digitaalinen ympäristö edellyttää perusteiden hallintaa ja jatkuvaa uuden oppimista.

Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran käynnistämä Kansalaisen perustaidot -hanke on ESR-rahoitteinen, ja se toteutetaan 11/20188/2020 välisenä aikana. Tutustu hankkeeseen tästä >>

Taitotalo on Suomen johtava työelämän kehittäjä ja ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnannäyttäjä. 1.1.2020 toimintansa aloittaneen Taitotalon ovat perustaneet Ami-säätiö sr (Amiedu) ja Ammatinedistämissäätiö AEL sr (AEL). Taitotalon koulutustarjontaan kuuluvat muun muassa kiinteistö- ja rakennusala, turva-ala, teollisuuden huolto ja kunnossapito, energia-ala, ajoneuvotekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä maahanmuuttajien koulutus. www.taitotalo.fi 

Teksti: Kaisa Mikkonen
Kuva: Jaana Tihtonen