Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa (TYÖPEDA) -hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä yhdessä luovat oppimisympäristöjä teorian ja käytännön yhdistämiseksi. TYÖPEDA on yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista opetuksen kehittämishankkeista.

Tutkimusten mukaan korkeakoulusta valmistuneet eivät koe saaneensa riittävästi työelämävalmiuksia. Perinteisesti työelämäkokemusta on saatu usein vasta opintojen lopussa tapahtuvassa erillisessä työharjoittelussa.

TYÖPEDA-hankkeen tavoitteena on uudistaa korkeakoulujen toimintakulttuuria siten, että työelämätaitojen kehittäminen on mahdollista missä tahansa vaiheessa koulutusta. Hankkeessa luodaan pysyviä toimintamalleja työelämäpedagogiseen tukeen ja ohjaukseen ja samalla vahvistetaan opiskelijoiden työelämävahvuuksia ja nopeutetaan heidän siirtymistään työelämään.

AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 14.-15.11.2019 kuultiin Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Anne Virtanen tutkimusesitys työelämäpedagogiikkaa teoriassa ja käytännössä1.

Mitä työelämäpedagogiikka on käytännössä?

Työelämäpedagogiikka on kaikkia niitä tapoja ja keinoja, joilla voidaan tukea opiskelijoiden oppimista koulutuksen ja työelämän rajapinnalla. Koska koulutusta ja oppimista tapahtuu yhä enemmän tuossa rajapinnalla tai työelämässä, on alettava kiinnittää huomiota yhä enemmän näissä konteksteissa tapahtuvaan oppimiseen ja sen tukemiseen.

Millaisia työelämäläheiset opiskelukäytännöt voivat olla?

Tutkimuksessa tarkastellut työelämäläheiset käytännöt olivat laajuudeltaan ja kestoltaan keskenään eri tyyppisiä ja toteutuivat toteutua eri vaiheissa perustutkinto-opiskelua. Ne olivat yksittäisiä opintojaksoja, useasta opintojaksosta koostuvia laajoja kokonaisuuksia tai jopa tutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Tutkimuksessa korostui erityisen vahvasti yhdessä tekeminen ja yhteisöllinen oppiminen.

Mitä työelämäpedagogiikka tarjoaa yrityksille?

Yritys sai opiskelijoilta konkreettisen työpanoksen; tuotteen tai palvelun, jota se saattoi hyödyntää suoraan tai jatkojalostaa. Yrityksille työelämäläheiset käytännöt olivat yös rekrytointipaikkoja ja toimivat tärkeänä yhteistyökanavana oppilaitoksen kanssa. Tutkimuksen mukaan työelämä koki myös, että heillä on velvollisuus ja yhteiskuntavastuu osallistua tulevaisuuden työntekijöiden kouluttamiseen.

Miten hyötyä siitä on opettajille?

Tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat työelämäpedagogiikan hyödyllisenä. Se tarjosi mainion mahdollisuuden päivittää omaa substanssiosaamistaan, kun näki, miten asioita tehdään omalla alalla.

Yhteisöllinen tapa toimia näkyi myös opettajien puolella. Eivät opettajat ja kouluttajatkaan enää tee töitä yksin vaan yhdessä kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Kouluttaja ei ole pelkkä auktoriteetti, joka sanoo, miten asiat ovat, vaan on oppimisen prosessissa mukana tekemässä asioita.

 Mitä opiskelijat hyötyvät työelämäpedagogiikasta?

Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämävahvuuksia, saada ja nopeuttaa siirtymistä työelämään. Työelämäläheiset käytännöt motivoivat opiskelijoita, koska he pääsivät tekemään aitoa ja oikeaa työtä ja sitä kautta jalkautumaan työelämään. Käytänteissä näkyi myös vahva yhdessä tekemisen meininki.

Viitteet:

  1. Virtanen, A., Tynjälä, P., Virolainen, M., Heikkinen, H. L. T., Laitinen-Väänänen, S. & Mattila, A. 2019. Työelämäpedagogiikkaa teoriassa ja käytännössä. Paperi esitetty AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 14.-15.11.2019 Helsingissä.

Miten työelämäpedagogiikka näkyy Taitotalon opiskelijoille?

Taitotalossa ammattia opiskelevien tai ammattiaan täydentävien opiskelijoiden opintoihin liittyy oleellisena osana työpaikalla oppiminen ja opiskelu. Työpaikan oppimisen ohjaus ja pedagogiikka perustuvat työpaikkaohjaajien ja Taitotalon kouluttajien tiiviiseen yhteistyöhön, jossa ammatillisten tutkintojen ammattitaitovaatimukset ovat kaiken opiskelun, työpaikalla oppimisen ja muun ammattitaidon hankkimisen punainen lanka.

Keijo Honkonen, vararehtori, palvelujohtaja        

Teksti: Kaisa Mikkonen
Kuva: Janne Arolinna